Eläkkeellä töissä – kaikki mitä sinun tarvitsee tietää

Suomalaisten keskieläke on noin 1760 euroa kuukaudessa. Valmistautumisesta huolimatta monet eläkkeelle jääneet kokevat tulotason laskun hankalana asiana. Jos oma vointi sallii ja työnteko tuntuu edelleen mielekkäältä, voi vanhuus- ja osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen aikana tehdä vapaasti töitä ilman tulorajoja.

Jos sukan varteen jää enemmän kuin tarvitset, voit miettiä fiksuja tapoja säästää tai sijoittaa.

Työeläkkeisiin 5 prosentin korotus vuonna 2024

Työeläkeindeksi korottaa ensi vuonna maksussa olevia työeläkkeitä noin 5,7 prosenttia. Korotus tulee kaikkiin työeläkkeisiin eli vanhuuseläkkeeseen, osittaiseen vanhuuseläkkeeseen, työkyvyttömyyseläkkeeseen ja kuntoutustukeen, perhe-eläkkeeseen (lesken- ja lapseneläke), työuraeläkkeeseen ja ammatillisen kuntouksen kuntoutusrahaan.

Myös kertyvää työeläkettä tarkistetaan palkkakertoimella. Se korottaa eläkkeelle siirtyvän henkilön työuran aikaiset ansiot eläkkeen alkamisvuoden tasolle. Vuonna 2024 korotus on noin 5,1 %.

Paljonko eläkkeellä saa tienata?

Mikäli olet vanhuus- tai osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä, saat tienata niin paljon kuin haluat. Palkkatulolla ei ole vaikutusta eläkkeeseesi. Muista kuitenkin, että tarvitse erillisen verokortin eläkettä ja palkkatuloa varten, koska eläkettä verotetaan eri perustein kuin palkkatuloa.

Töissä eläkkeellä – mitä verojen jälkeen jää käteen?

Vaikkei työnteko vaikuta maksussa olevaan eläkkeeseen, vaikuttaa se palkkatulosi verotukseen. Verotusta varten eläkkeet ja työtulot lasketaan yhteen ja verotetaan ansiotuloina progressiivisesti: mitä suuremmat kokonaistulot, sitä suurempi on tuloveroprosentti.

Lisätienestit eläkkeellä nostavat tuloveroprosenttia ja pienentävät käteen jäävän tulon osuutta kaikista tuloista. Veroprosentti muodostuu kuitenkin sellaiseksi, että eläke- ja palkkatulon yhteenlasketusta kokonaistulosta jää lähes poikkeuksetta enemmän käteen kuin pelkästä samansuuruisesta palkkatulosta jäisi.

Vaikuttaako eläkkeellä tehty työ eläkkeeseen?

Työntekijänä eläkettä kertyy bruttopalkasta ja yrittäjänä YEL-työtulosta aina ylimpään vanhuuseläkeikään saakka seuraavanlaisesti:

• 1,5 prosenttia vuodessa

• 1,7 prosenttia vuodessa 53–62-vuotiaana siirtymäaikana vuosina 2017–2025.

Ylin eläkeikä on 70 vuotta 1962 ja sen jälkeen syntyneillä.

Esimerkki eläkekertymän laskennasta:

65-vuotiaan, eläkkeen rinnalla töitä tekevän työntekijän palkka on 6 500 euroa vuodessa. Eläkettä kertyy 1,5 prosenttia. Eläkekertymä on (6 500 x 1,5 %) / 12 = 8,1. Vuodessa hän ansaitsee noin 8 euroa/kk eläkettä lisää. Määrästä vähennetään vielä elinaikakertoimen vaikutus.

Työnteko eläkkeellä – toimi näin

Jos käyt eläkkeellä ollessasi töissä, tarvitset erillisen verokortin palkkaa varten. Voit hakea palkkaa varten tarvitsemasi verokortin joko vero.fi-verkkopalvelussa tai soittamalla Verohallinnon puhelinpalveluun.

Eläkkeen veroprosentti pysyy yleensä ennallaan varsinkin, jos palkan määrä on vähäinen. Ennen työskentelyä kannattaa ottaa yhteyttä eläkkeenmaksajaan ja selvittää, miten työskentely vaikuttaa eläkkeeseen.

Osa-aikaeläkeläisenä tarvitset eläkeverokortin lisäksipalkkatulon verokortin.

Verokorttia varten tarvitset:

• eläkepäätöksen alkavasta eläkkeestä sekä

• selvityksen alkuvuoden tuloista ja vähennyksistä.

Saat palkkatulolle ja osa-aikaeläkkeelle yhtä suuret veroprosentit. Samaa palkan verokorttia voi käyttää samanaikaisesti usealle maksajalle.

Kannattaako eläkkeellä tehdä töitä?

Jos tulojen putoaminen pelottaa, niin vastaus on kyllä. Työnteko, vaikka vain osa-aikaisestikin, voi tuoda eläkepäiviin kaivattua sisältöä ja vaikuttaa merkittävästi myös tulotasoon. Se puolestaan vaikuttaa muun muassa lainansaantimahdollisuuksiisi.

Vaikka eläke- ja palkkatulot lasketaan verotuksessa yhteen ja palkkatulon veroprosentti lasketaan niiden perusteella, jää palkasta käteen enemmän kuin pelkästä palkkatulon verotuksesta jäisi.

Mikäli talous on vielä eläkkeellä korkeakorkoisten pienlainojen ja korttiluottojen takia tiukilla, niiden yhdistäminen yhdeksi isommaksi lainaksi voi olla järkevää. Saat paremman kuvan taloudellisesta tilanteestasi – ja säästät selvää rahaa.

Työkyvyttömyyseläke  – kuka sen maksaa?

Kela maksaa sairauspäivärahaa alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aikaisesta ansionmenetyksestä. Sairauden, vian tai vamman aiheuttaman työkyvyttömyyden jatkuessa vähintään vuoden ajan työeläkelaitos ja/tai Kela maksaa kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä.

Miten pääsee työkyvyttömyyseläkkeelle?

Työkyvyttömyyseläkettä voi hakea työntekijä, jonka työkyky on alentunut merkittävästi vähintään vuoden ajan yhtäjaksoisesti. Työntekijä voi hakea työkyvyttömyyseläkettä omasta työeläkelaitoksesta. Sen liitteeksi tarvitaan työterveyslääkärin B-lausunto terveydentilasta ja toimintakyvystä. Työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisestä päättää työeläkelaitos.

Paljonko työkyvyttömyyseläke on?

Työkyvyttömyyseläke määräytyy vakuutetulle karttuneen eläkkeen ja tulevan ajan eläkkeen perusteella. Tulevan ajan eläkkeen tarkoituksena on korvata vakuutetulle työkyvyttömyyden vuoksi pois jääviä työansioita vanhuuseläkeikään asti.

Tulevan ajan eläkkeeseen ovat oikeutettuja vakuutetut, joiden työansiot ovat vähintään 20571,69 euroa (vuoden 2024 tasossa) työkyvyttömyyden alkamisvuotta edeltäneiden kymmenen kalenterivuoden ajalta.

Työskentely työkyvyttömyyseläkkeellä

Mikäli saat jotain seuraavista eläkkeistä, sinulla on ansioraja:

• työkyvyttömyyseläke

• kuntoutustuki

• osatyökyvyttömyyseläke

• osakuntoutustuki

• työuraeläke

Ansioraja tarkoittaa, että voit saada tietyn verran bruttoansioita ilman, että se vaikuttaa eläkkeeseesi. Vuonna 2024 ansioraja on enintään 976,59 euroa kuukaudessa.