Palkkatilastot Suomessa – mistä löytää tietoa palkoista ja keskipalkoista?

Mistä saa luotettavaa tietoa palkoista?

Suomessa palkkatilastoja tekee ja ylläpitää Tilastokeskuksen lisäksi muun muassa Elinkeinoelämän Keskusliitto, joka tuottaa vuosittain kaksi laajaa palkkatilastoa, kuukausipalkkatilaston ja tuntipalkkatilaston. Kuukausipalkkatilastoon kerätään syyskuulta tiedot yli 600 000 toimihenkilöstä ja työntekijästä. Tuntipalkkatilaston tiedot kerätään neljänneltä vuosineljännekseltä, ja se sisältää tietoja noin 160 000 tuntipalkkaisesta työntekijästä teollisuudessa, rakentamisessa ja muutamilta muilta aloilta.

Edellä mainittujen lisäksi EK tuottaa eräitä suppeampia palkkatilastoja sellaisilta aloilta, joilla toiminnan kausiluontoisuuden vuoksi tiedot on kerättävä päätiedusteluista poikkeavilta ajankohdilta.

Mistä löytää palkkatilastoja ja kuka niitä tuottaa?

Työskentelitpä millä tahansa alalla, luotettavinta tietoa alasi palkkauksesta saat omasta ammattiliitostasi.

Elinkeinoelämän Keskusliiton lisäksi useat ammattijärjestöt, kuten esimerkiksi Kunta- ja hyvinvointialan työnantajat KT, Tekniikan Akateemiset TEK, Insinööriliitto, Teatterin tiedotuskeskus, Apteekkien työnantajia edustava APTA sekä Sivistysala Ry eli Sivista kokoavat sivuilleen edustamansa alan palkkatilastoja. Suurin osa niistä perustaa tietonsa Tilastokeskuksen statistiikkaan.

Tilastokeskuksen palkkatilastot perustuvat puolestaan julkisiin palkkatietoihin kokoaikaisista ja kuukausipalkkaisista palkansaajista. Esimerkiksi Kunta- ja hyvinvointialan tuoreimman tilaston tiedot ovat lokakuulta 2022, jolloin kunta-alan kokonaisansiot olivat keskimäärin 3 540 euroa kuukaudessa. Tehtäväkohtaisella palkalla tarkoitetaan tehtävän vaativuuden mukaista palkkaa ilman mitään palkanlisiä. Kokonaisansio sisältää kaikki lisät, lisä- ja ylityökorvaukset mukaan luettuina.

Suomalaisten keskipalkka 

Palkkarakennetilaston mukaan tämän hetken mediaanipalkka Suomessa on 3 315 euroa kuukaudessa.

Mediaanitulo tai mediaanipalkka tarkoittaa tuloa, joka on keskellä. Toisin sanoen, kun suomalaiset palkansaajat järjestetään palkan suuruuden perusteella jonoon, mediaanituloinen on jonon keskimmäisenä. Hänen edessään ja takanaan on yhtä monta ihmistä.

Mediaanitulo on parempi työkalu keskituloisen suomalaisen selvittämiseen kuin keskiarvotulo. Keskiarvoa näet nostavat yksittäiset poikkeuksellisen paljon tienaavat suomalaiset.

OECD:n mukaan keskituloinen on ihminen, jonka käytettävissä olevat tulot ovat yli 75 prosenttia, mutta alle 200 prosenttia mediaanitulosta. Kun tätä mallia sovelletaan palkkarakennetilastoon:

•  Keskituloinen tienaa Suomessa 2 486–6 630 euroa kuukaudessa.

• Pienituloinen tienaa alle 2 486 euroa kuukaudessa.

• Suurituloisen tuloraja on 6 630 euroa kuukaudessa. 

Eri ammattien keskipalkkoja 

Tilastokeskuksen Suomi lukuina -sivusto kokoaa keskeiset avainluvut Suomesta ja suomalaisista eri aihealueilta. Sivustolla on runsaasti kiinnostavaa ja luotettavaa tilastotietoa suomalaisten palkoista, verotuksesta, työstä ja työttömyydesta. Tuorein eri ammattien kokonaisansioita kuvaava tilasto on vuodelta 2022.

Kokonaisansiot ammatin mukaan

Yksityisen ja julkisen alan palkkavertailu

Raportissa "Palkkakehitys työntekijätasolla – julkisen ja yksityisen sektorin vertailua" tarkastellaan sopimuskorotusten ja yksilötasolla toteutuneiden palkkojen kehityksen eroja kunta- ja valtiosektorin sekä yksityisen sektorin välillä. Samalla tarkastellaan sitä, miten työtehtävän tai työnantajan vaihtaminen vaikuttaa ansioiden kehitykseen. 

”Sopimuskorotukset ovat olleet yleensä hyvin samanlaisia eri työnantajasektoreilla. Mutta kun vertaillaan toteutuneita ansioiden muutoksia niillä työntekijöillä, joiden työtehtävä ja työnantaja ovat pysyneet samoina vuoden aikana (niin sanottuja jatkajia), kuntasektori on säännönmukaisesti jäänyt jälkeen valtiosektoriin ja yksityiseen sektoriin verrattuna vuosina 2012–2021”, sanoo Laboren johtava tutkija Paolo Fornaro. 

Palkkahajonta suurinta yksityisellä sektorilla

• Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan johtaja-ammateissa toimivien palkansaajien mediaaniansio oli yksityisellä sektorilla 7 200 euroa, valtiolla 6 995 euroa ja kuntasektorilla 5 176 euroa.

• Johtajien palkkojen hajonta oli suurinta yksityisellä sektorilla, jossa alimmat palkat (1.desiili) olivat 4 279 euroa ja ylimmät palkat (9.desiili) 11 890 euroa kuukaudessa.

• Yksityisen sektorin johtajista eniten ansaitseva kymmenesosa ansaitsi vähintään 2,8 kertaisesti vähiten ansaitsevaan kymmenesosaan verrattuna. Valtiolla vastaava desiilien välinen palkkaero oli 1,8 ja kuntasektorilla 2,3.  

Miten palkkatilastoja voi hyödyntää omissa palkkaneuvotteluissa?

Suomessa ei ole minimipalkkalakia. Työnantaja ja työntekijä voivat siten työsopimuksessa sopia siitä, miten työ korvataan. Tätä sopimusvapautta rajoittavat kuitenkin työnantajaa velvoittavan työehtosopimuksen palkkamääräykset. Työnantaja ei voi työsopimuksellakaan alittaa häntä velvoittavan työehtosopimuksen vähimmäispalkkamääräyksiä.

Jos tilanne on sellainen, että työnantaja ei ole velvollinen noudattamaan mitään työehtosopimusta, palkan määrä perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen työsopimukseen.

Näissä tilanteissa palkan arvioinnin perustaksi asetetaan työntekijän tekemä työ. Oikeaa palkkatasoa hakiessa voi myös hyödyntää julkaistuja palkkatilastoja, esimerkiksi Tilastokeskuksen Palkat ja työvoimakustannukset -tilastoa. Sovitusta työstä maksettavan palkan tavanomaisuuden ja kohtuullisuuden ratkaisee viime kädessä tuomioistuin kussakin yksittäistapauksessa.
 

Yhteenveto – tilastot kertovat, onko palkkasi kohdillaan

Työstä maksettava korvaus on vain ani harvalle yhden tekevä asia. Siksi sen perusteista onkin hyvä olla perillä. Jotta saat työstä oikeudenmukaisen korvauksen, sinun on hyvä tietää, mitä muut samaa työtä tekevät keskimäärin ansaitsevat. Minipalkan, keskiansiot, ikälisät ja ylityökorvaukset on helppo tarkistaa oman alan ammattiliitosta. Luotettavaa tietoa tuottaa myös Tilastokeskus, joka julkaisee vuosittain tilastoja suomalaisten palkoista sekä lukemattomista muista työn tekemiseen, työttömyyteen ja yhteiskuntaan vaikuttavista muuttujista.

Jotta saat työstäsi oikeudenmukaisen korvauksen – ole hereillä! Työsopimusta tehdessä tai vuosittaisissa palkkaneuvotteluissa oma aktiivisuus sekä tilastoihin perustuva tieto voivat auttaa saamaan palkkapussiin tuntuvan lisän.