Paljonko lapsi maksaa?

Mikä lapsen kasvattamisessa maksaa?

Helsingin yliopiston kuluttajatutkimuskeskuksen rakentaman kohtuullisen elämän minimibudjetin mukaan lasten menot ovat 200–500 euroa kuussa. Poikien kulut ovat tutkimuksen mukaan hieman tyttöjä suuremmat.

Budjetissa on huomioitu kaikkina ikävuosina samat muuttujat, joita ovat muun muassa ruoka, vaatteet, liikkuminen, terveys, hygienia, harrastukset sekä huonekalut ja muu irtain.

Yksittäisen perheen tilanne voi poiketa merkittävästi keskimääräisestä budjetista esimerkiksi tarvittavien lääkkeiden tai erikoisruokavalion takia. Budjettien luvuissa on huomioitu muutama käsikauppalääke sekä pieni määrä reseptilääkkeitä.

Mihin rahaa kuluu pikkulapsi-iässä?

Lähde: Helsingin yliopiston kuluttajatutkimuskeskus

Mitä lapsi maksaa Suomessa?

Ruotsalaispankki Swedbank selvitti, mitä lapsi maksaa Ruotsissa. Tuloksena oli, että kaikki kulut yhteen ynnättynä 1,52 miljoonaa kruunua. Se tekee suunnilleen 153 400 euroa.

Arvioitu summa kertyy lapsen syntymästä tämän 19-vuotissyntymäpäivään asti. Kuluihin on laskettu mukaan ruoka ja välttämättömät tarvikkeet, asumiseen liittyvät lisäkulut, vanhempainvapaista ja päivähoidosta koituvat kulut sekä vapaa-ajan menot. Summa kasvaa, jos lasten myötä on hankittava auto.

Sosiologian professori, kulutustutkija Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopistosta sanoo Kaksplus-lehden haastattelussa, että tuloksia voi pitää suuntaa antavina myös Suomessa.

"Siinä mielessä kyllä, että meillä on hyvin samankaltainen yhteiskuntarakenne ja elintaso kuin Ruotsissa."

Pienemmät sisarukset ovat usein edullisempia

Swedbankin laskelmien mukaan vauvavuosi tulee perheille kaikkein kalleimmaksi, sillä laskelmissa otetaan yleensä huomioon vanhempien tulonmenetykset. Vauvavuodelle kertyy Swedbankin mukaan hintaa noin 13 000 euroa. Mikäli perheeseen on hankittava uuden tulokkaan myötä auto tai jos auto on vaihdettava suurempaan, vauvavuoden hinta kasvaa entisestään.

Isommat kertainvestoinnit, kuten rattaat, ostetaan tyypillisesti vain kerran ja niitä kierrätetään pienemmälle sisarukselle. Näin ollen kertaluonteiset kulut ovat tyypillisesti ensimmäisen lapsen kohdalla korkeammat, joten vauvavuoden arvioitu kulu on seuraavien sisarusten kohdalla tyypillisesti pienempi.

Kun vanhemmat palaavat töihin, suurin osa suomalaislapsista menee päiväkotiin. Tässä kohtaa myös kustannusten on teoreettisesti arvioitu laskevan, kun molemmat vanhemmat saavat jälleen palkkaa. Toki moni pienen lapsen vanhempi saattaa tehdä vielä osa-aikatyötä. Moni kuitenkin yllättyy, kuinka paljon rahaa menee vielä pikkulapsiarjessa. Esimerkiksi vaippoihin ja päivähoitomaksuihin saattaa huveta suuria summia kuukaudessa vielä taaperoilla ja leikki-ikäiselläkin. Lapsiperheen onkin hyvä harkita budjetin tekoa, jotta rahatilanteen saa pidettyä hyvissä kantimissa ja tulot pysyvät menoja suurempina. 

Lapsilisä kattaa osittain kuluja

Lapsen kuluja kompensoidaan valtion maksamalla lapsilisällä, jota maksetaan 17-vuotiaaksi saakka. Kyseinen etu maksetaan vanhempien määrittämälle tilille ja se on verovapaata. Lapsilisää ei ole sidottu indekseihin, vaan summa on pysynyt samana jo pidemmän aikaa. Edun suuruus riippuu, montako lasta perheessä on.

Nyrkkisääntönä on, että ensimmäisestä lapsesta maksetaan vähemmän kuin seuraavista eli edun suuruus kasvaa lapsimäärän lisääntyessä. Tällä hetkellä lapsilisän suuruus on 94,88 euroa ensimmäisestä lapsesta ja summa nousee tasaisesti aina viidenteen lapseen saakka, minkä jälkeen korotuksia ei enää tule. Lapsilisä maksetaan kuukausittain ja päivä on aina sama ­– kyseessä on kunkin kuukauden 26. Päivä.

Yksinhuoltajat saavat lapsilisän korotettuna. Korotuksen voi saada, vaikka vanhemmilla olisi jaettu huoltajuus. Korotuksen suuruus on noin 60 euroa. 

Paljonko päivähoitomaksut nielevät rahaa?

Päivähoitomaksuja on säädelty Suomessa, sillä tarkoituksena on kannustaa vanhempia töihin. Tämän takia maksuluokkien rajoja on nostettu ja päivähoitomaksut ovat progressiivisia. Tämä tarkoittaa, että ne perustuvat vanhempien saamiin tuloihin.

Päiväkotipaikkaa haettaessa vanhempien tulee tehdä tuloselvitys, jonka perusteella katsotaan, mihin tuloluokkaan he kuuluvat. Tuloselvityksestä voi myös joissain tapauksissa kieltäytyä, jos vanhemmat suostuvat esimerkiksi suoraan maksamaan korkeimman mahdollisen maksun. Päiväkotimaksuihin on myös tehty helpotuksia, sillä maksutonta päivähoitoa on tarjolla kaikkein pienimmille tuloluokille. Tulorajat voi tarkistaa oman kotikunnan varhaiskasvatuksen yksiköstä.

Ensimmäisen lapsen kohdalla päiväkotimaksut voivat olla jopa 295 euroa kuukaudessa, mikäli lapsi on täydet tunnit hoidossa ja vanhemmat ylittävät korkeimman tuloluokan rajat. Maksujen suuruus laskee, mitä enemmän perheessä on lapsia eli maksuista annetaan sisarusalennuksia. Toisesta lapsesta voidaan veloittaa enintään 40 prosenttia, kun taas kahden ensimmäisen lapsen jälkeisistä sisaruksista veloitetaan korkeintaan 20 prosenttia ensimmäisen sisaruksen maksuista. 

Sairaskuluvakuutus vai ei?

Yksityiset sairaskuluvakuutukset ovat yleistyneet Suomessa. Vaikka alaikäisten terveydenhuolto on julkisella puolella maksutonta, on moni päätynyt ottamaan yksityisen sairaskuluvakuutuksen lapselleen. Mikäli vanhemmat ottavat sellaisen, sairaskuluvakuutus on useita satoja euroja vuodessa. Hintaan vaikuttavat esimerkiksi omavastuun suuruus, palveluiden kattavuus ja vakuutuksesta myönnettävä kattosumma. Ne onkin hyvä miettiä tarkkaan vakuutusta ottaessa.

Yksityistä sairaskuluvakuutusta suositaan ennen kaikkea sen helppouden takia. Lisäksi erikoissairaanhoitoon voi päästä huomattavasti nopeammin, eikä apua tarvitse odottaa. Vaikka vakuutusten välillä on eroja, myös lääkkeet ja leikkaukset korvataan yleensä vakuutuksesta.

Moni ottaa sairaskuluvakuutuksen jälkikasvulleen jo odotusaikana, sillä tuolloin vakuutuksen voi saada ilman rajoituksia. Lisäksi siitä voidaan kattaa myös äidin raskauden aikaisia kuluja, joita ei muista vakuutuksista välttämättä saa, sillä raskautta ei luokitella sairaudeksi.

Mikäli päädyt ottamaan yksityisen sairaskuluvakuutuksen, vakuutusten kilpailuttaminen on erittäin tärkeää, sillä hintaerot vakuutusyhtiöiden välillä voivat olla suuria. Myös ehdoissa voi olla merkittäviä poikkeamia. 

Lapsen viikkorahat ja harrastusmaksut

Kun lapsi kasvaa ja siirtyy oppivelvollisuuden pariin, vanhemmilla on yleensä edessä uudenlaisia kulueriä. Koulun aloitus edellyttää usein esimerkiksi älypuhelimen hankintaa, joten yksittäisten investointien suuruudet kasvavat.

Monet myös miettivät viikkorahaa ja sen suuruutta. On tärkeää opettaa lapselle järkevää rahankäyttöä ja näin ollen viikkoraha voikin antaa vastuuta, kun jälkikasvun tulee budjetoida tulonsa ja menonsa. Viikkorahan suuruus kasvaa tyypillisesti iän mukaan. Mitä isompi lapsi, sen enemmän on juoksevia kuluja. On myös hyvä ottaa huomioon, että isommat lapset haluavat mielellään harrastaa. Kaikki lapset eivät harrasta, mutta osa harrastaa hyvin aktiivisesti ja jopa useita kertoja viikossa. Myös harrastusmaksuissa on suuria eroja. Tanssiminen on edullisempaa kuin vaikkapa ratsastus, golf tai alppihiihto, joiden harrastusmaksuihin voi upota useita satoja euroja kuukaudessa.

Paljonko viikko- tai kuukausirahan tulisi olla?

Alakoululaisen viikkoraha voi olla ikävuosien kanssa yhtä suuri, jolloin se kasvaa eurolla per vuosi. 

•         6-vuotiaalle 6 euroa

•         7-vuotiaalle 7 euroa

•         8-vuotiaalle 8 euroa jne.

Yläkouluiässä viikkorahan voi vaihtaa esimerkiksi 50 euron kuukausirahaksi. Tällöin nuoren kanssa on hyvä keskustella, mihin kaikkeen rahaa saa käyttää ja mitä menoja sen tulisi kattaa.

Yläkouluikäiseltä on jo perusteltua odottaa kotitöihin osallistumista ilman erillistä rahakorvausta. Jos kesätöitä ei kuitenkaan ole vielä mahdollista saada, niin loman ajaksi nuorelle voi tehdä listan erillisistä töistä, joita tekemällä voi ansaita lisärahaa. Tällaisia töitä voivat esimerkiksi olla pihan haravointi, auton peseminen tai esimerkiksi kaappien siivoaminen.

Paljonko rahaa kuluu koululaisena?

Lähde: Helsingin yliopiston kuluttajatutkimuskeskus

Kuinka tärkeää on pitää puskuria lapsen varalta?

On tärkeää, että tilillä olisi rahaa mahdollisia odottamattomia kulueriä varten. Esimerkiksi auton kallis korjaus, hajonnut jääkaappi tai muu yllättävä kulu voi vaikuttaa negatiivisesti lapsiperheen talouteen. Tämän takia on suositeltavaa pitää puskurirahastoa, jossa on rahaa varalta äkillisiä menoeriä tai elämäntilanteen yllättävää muutosta varten.

Puskurirahaston suuruudeksi on suositeltu kolmen kuukauden suuruista nettopalkkaa. Suurempaa summaa perustellaan sillä, että äkillisen työttömyyden tai sairastumisen yllättäessä selviytyisi suhteellisen kivuttomasti arjen kuluista väliaikaisesti. Puskurisumman voi siirtää syrjään tavalliselta käyttötililtä erilliselle tilille, jotta se ei sekoitu arjen tuloihin ja menoihin. On hyvä, että se on käteisen muodossa eikä esimerkiksi pörssikursseissa tai rahastoissa, jotta rahat saa käyttöönsä nopeasti.

Paljonko rahaa kuluu teini-iässä?

Lähde: Helsingin yliopiston kuluttajatutkimuskeskus

Lapselle säästäminen ei ole pakollista

Monet haluavat säästää lapselle jo pienestä pitäen, jotta asunnon ja ajokortin kaltaiset isommat hankinnat onnistuisivat helpommin myöhemmin. Moni siirtää esimerkiksi lapsilisän suoraan pikkuisen sijoituksiin. Korkoa korolle -ilmiö tukee päämäärään saavuttamista, sillä aika on tunnetusti sijoittajan puolella ja pääoma karttuu kuin itsestään summan kasvaessa vuosien varrella. Säännöllisestä kuukausisäästämisestä voikin kasvaa melkoinen pesämuna täysi-ikäisyyteen mennessä.

Joissain tapauksissa lapsen isovanhemmat, tädit, sedät tai kummit haluavat osallistua lapsen varallisuuden kartuttamiseen. Tyypillisiä muistamisia ovat esimerkiksi rahalahjoitukset, rahaston kuukausisäästämiseen tehty sopimus tai osallistuminen lapselle tehtäviin hankintoihin. Näissä asioissa on kuitenkin tärkeää muistaa ottaa huomioon Verottajan määrittämät säädökset, sillä lahjoihin sovelletaan lahjaverotusta.

Lapselle säästäminen ei kuitenkaan ole välttämätöntä. Jokainen perhe tekee itse päätöksensä säästämiseen liittyen ja arvioi mahdollisuuksia oman tilanteensa perusteella. Teette varmasti juuri oikean ratkaisun.